Laita raha töihin, sanotaan sijoituskursseilla. Minäpä
sanon, että laita data töihin. Tosin en voi ottaa tästä täysin kunniaa, koska
kollegani Irene ehdotti, että kirjoita näin. Ajatus oli siis jatkaa jo aiemmin
kirjoittamaani tekstiä alustataloudesta ja tuoda sitä vielä konkreettisemmin
dataan ja sen hyödyntämiseen. Mutta noinhan se oikeasti on. Data on valtaa ja
jokaisella ihmisellä on sitä. Mutta ymmärrämmekö me sen? Kyllä me varmasti
ymmärrämme, mutta osaammeko käyttää dataan liittyvää valtaa oikein?Jos pysähdytään hetkeksi miettimään, että mitä kaikkea dataa omistamme:
- on perusdemografisia tietoja, kuten ikä, sukupuoli, asuinpaikka, siviilisääty ja niin edelleen
- sitten löytyy tietoja työstämme, opinnoista, harrastuksista ja vapaa-ajasta noin yleisesti
- Varallisuustiedot käsittävät tulot, menot, omistukset, sijoitukset, säästöt ja sen sellaiset
- Yleiset kiinnostuksen kohteet, mieltymykset, ideologiat ja arvot ovat myös omistamaamme dataa
Siinä muutamia esimerkkejä, jota jokainen meistä omistaa
ja hyödyntää. Nämä tiedot näkyvät tykkäyksinä, klikkauksina, kulutuspäätöksinä,
media- ja kuvatiedostojen jakoina, GPS-signaaleina ja kirjautumistietoina. Ja
pääasiassa jaamme tätä dataa täysin ilmaiseksi tai jopa maksamme jollekin
palvelulle siitä, että saamme kertoa mieltymyksistämme musiikin, ruuan tai
elokuvien suhteen. Toki saamme myös jotain vastineeksi annetulle datalle, kuten
yhteydenpitoa ystäviin, ruokatarvikkeita kotiin kuljetettuina tai tykkäyksiä
päivän asusta ja vinkkejä, mistä löytää jatkossa omaan tyyliin sopivaa
asustetta.
Data on siis arvonvaihdannan väline. Aivan kuten rahakin on.
Rahan suhteen ollaan kuitenkin jo melko tietoisia, että miten sitä kannattaa
käyttää ja ei tarvitse olla edes sijoitusguru, että ymmärtää, miksi raha kannattaa
laittaa töihin. Miten on datatietoisuuden laita? Minä uskon, että se on kasvava
trendi. Sen lisäksi, että aletaan miettiä, mihin omaa dataansa jakaa, osataan
miettiä myös, että miten omasta datasta saa parhaat hyödyt irti ja missä datan
voi laittaa töihin.
Datatietoisuuteen liittyy vahvasti myös aiemmin
kirjoittamassani tekstissä (Aloita alusta ja hyödynnä dataa) ollut maininta EU-komission valmistelemasta Datasäädöksestä,
jossa pyritään mahdollistamaan datan hyödyntämistä myös pienemmille ja
keskisuurille yrityksille, tuomalla henkilötietojen yksityisyyteen tiettyjä
rajoituksia. Tämä siksi, että data kerääntyy isoille alustajäteille ja
toisaalta, koska olemme kaikki mukana kerryttämässä datataloutta, pitää
jokaisella olla oikeus myös omaan dataan ja sen hyödyntämisen kontrollointiin.
Miten datatietoinen voi sitten laittaa datansa töihin?
Erilaiset alustatalouden yritykset tulevat jatkossa yleistymään entisestään ja
emme tänä päivänä osaa varmasti edes kuvitella, mitä kaikkia palveluita datan
avulla voidaan tulevaisuudessa tarjota. Mutta näkisin, että alustat, jotka
liittyvät osaamisen kehittämiseen ja kohdentamiseen, uuden liiketoiminnan
aloittamiseen, työllistymiseen tai varallisuuden kasvuun, ovat sellaisia
paikkoja, missä omalla datalla voisi saavuttaa merkittäviä etuja tai ainakin muutoksia
omaan elämään. Työnhaku esimerkiksi on jo muuttunut niin, että omaa osaamista
voi tuoda esiin datan avulla ja tietyillä avainsanoilla rekrytoija voi löytää
potentiaalisia hakijoita alustalta (esim. Prönö ja Boing). Jatkossa nämä
ohjautuvat varmasti vielä tehokkaammin ja oikeat osaajat kohtaavat. Myös
varallisuuden kasvattamisen ja kehittämisen näkökulmasta tietyiltä osin oman
varallisuuden ja sijoitussalkun tietojen jako alustalle voi mahdollistaa
vertailudataa muiden salkkuihin ja uudenlaisia analyyseja, jolla voi sitten
kasvattaa oman salkun arvoa.
Suomalaisille on tunnetusti ollut vaikeaa puhua rahasta. Lottoamisesta
saa puhua, mutta sijoittamisesta ei. Datan kanssa ollaan ehkä vähän samalla
kehityspolulla. Niin kauan kuin omaa dataa käytetään ”lottoon” eli hassunhauskoihin
facebook-testeihin ja meemeihin, se on ookoo, mutta sitten kun pitäisi puhua
datan hyödyntämisestä lisäarvoa tuottavana työkaluna, on parempi olla hiljaa.
Mitä tulee rahaan, tämä kulttuuriperintö on pikkuhiljaa
muuttumassa, ainakin jos katsoo kaikkia sijoittamisen parissa työskenteleviä
vaikuttajia, niin rahapuhe on jo arkea. Jaksan uskoa, että sama tulee näkymään
myös datan kanssa. Mitä enemmän tiedostamme oman datamme käyttöä ja aidosti
pohdimme, missä sitä hyödynnämme, on se luonteva osa arkeamme ja siitä voidaan
myös puhua. Veikkaanpa, että hetken päästä jo kuuntelemme podcasteja, joissa
haastatellaan ihmisiä, jotka ovat tehneet datalla omaisuutensa tai muuten vain
tehneet elämässään radikaalin muutoksen omaa dataa hyödyntämällä. Rakasta siis
sinäkin dataasi.