Siksi olen viimeisen parin kuukauden aikana syventynyt vihreämmän IT:n ja vastuullisen ATK:n teemoihin ja oivaltanut muutamia seikkoja, joista jaan nyt ylätasolla muutamia. Sen lisäksi, että olen saanut oivalluksia vastuullisuus- ja kestävyys -kulmista, olen oppinut myös tietoturvasta ja sen roolista vastuullisessa ohjelmistokehityksessä. Näitä teemoja ovat avanneet niin kollegani NorthCodella (sekä ekosysteemissämme) kuin verkostossani vastuullisuusteemojen ympärillä pyörivät tuttuni ja ystäväni. Lisäksi luen parhaillaan Janne Kalliolan Vihreä koodi kirjaa (löytyy täältä), jossa aiheesta valtavasti tietoa.
Sähköiset palvelut, digitaaliset palvelut, pilvipalvelut. Näistä ajatellaan, että nehän ovat kestäviä, vähän kuluttavia ja ekologisia valintoja. Palaan jälleen yleiseen lainaukseen, jota olen käyttänyt aiemminkin, koska se vain on niin osuva: ”there is no cloud, it’s just someone else’s computer”. Pilvi on hähmäinen sanavalinta ja helposti sen mieltää taivaalla liihottavaksi kevyeksi hattaraksi, eikä oikeaksi koneeksi, joka tarvitsee myös sähköä. Pilviratkaisut eivät siis ole automaattisesti ekologisia. Jokainen palvelu vaatii taakseen rautaa (kuten alalla sanotaan) ja se kuinka paljon ja minkä tasoista rautaa (eli niitä muiden koneita) siellä taustalla on ja kuinka paljon niitä ajetaan (eli käytetään) vaikuttaa suoraan palveluiden kestävyyteen.
- Koodilla on väliä. Eri ohjelmistokielet kuluttavat eri tavalla. Tästä on toki vielä todella vähän tutkimustuloksia, mutta on tiedossa, että se, miten ohjelmistoja koodataan, vaikuttaa niiden kuluttavuuteen. Onkin siis merkittävää huomioida jo uusien ohjelmistojen suunnitteluvaiheessa kestävyysnäkökulma. Yhtä lailla jo olemassa olevien ohjelmistojen suhteen voidaan mitata niiden energiankäyttöä ja kulutusta, jonka jälkeen on mahdollista tehdä muokkauksia ja optimoida niiden käyttöä vastuullisemmaksi.
- Tietoturva liittyy myös vastuullisuuteen. Jos tämä osa-alue olisi aina mietittynä, kun uusia ohjelmistoja aletaan kehittää, olisi saatavilla sekä kustannussäätöjä (on halvempaa huomioida nämä asiat heti alussa, eikä korjata jälkikäteen) että säästöjä kulutuksessa. Mitä vähemmän kuluttavaa rautaa (eli niitä koneita) on käytössä, sitä vähemmän on hyökkäyskohteita hakkereille ja sitä paremmin saadaan minimoitua myös energian kulutusta ja luonnollisesti rahan kulutusta.
- Jannen kirjan mukaan hiilijalanjäljen lisäksi on olemassa myös hiilikädenjälki. Eli vaikka tässä paasaan, että ATK ei ole aina ympäristöystävällistä, on sillä kuitenkin paljon hyviäkin vaikutuksia. Hiilikädenjälki tarkoittaa siis asioita, joita on voitu tehostaa juuri teknologisten ratkaisujen avulla. Monia prosesseja on voitu suoraviivaistaa, jättää turhia vaiheita pois, minimoida tulostaminen ja paperin käyttö jne. Asioilla on siis aina kaksi puolta.
Vastuullinen, turvallinen ja vihreä ATK puhuttavat, mutta
vielä aika ylätasolla. Tutkimuksia kuitenkin tehdään koko ajan ja alan toimijat
pyrkivät tuomaan myös konkreettisia ratkaisuja ja malleja, millä vaikuttaa
esimerkiksi ohjelmistojen kulutukseen ja vähintäänkin huomioida vastuullisuus
uusien ohjelmistojen kehityksessä. Tietoturva on selkeästi tiedostetumpi aihe
ja jatkuva keskustelu datasta, sen käytöstä ja jakamisesta yritysten käyttöön
on saanut ihmiset valveutuneimmiksi. Tätä samaa on odotettavissa myös
kestävyyspuolelle. Se jäänee nähtäväksi, että kuinka kauan kestää, että vihreä
koodi on standardi ja myös yksityiset kuluttajat alkavat tiedostaa valinnoissaan,
mitä ohjelmistoja suosia kestävyysnäkökulmasta.