Mikä sitten on alusta ja kuka voi perustaa alustan? Jos
katsotaan tunnetuimpia globaaleja alustatalouden edustajia, löytyy sieltä palveluita
hyvin eri toimialoilta, kuten Uber, Airbnb ja Spotify. Edustettuina ovat siis
kuljetuspalvelut, majoituspalvelut ja musiikin kuuntelu. Alusta on virtuaalinen
paikka, joka tuo toimijoita yhteen, ikään kuin tori tai markkinapaikka, jossa
palveluiden tarjoajat ja käyttäjät kohtaavat. Yllä mainittuja alustatalouden
edustajia yhdistää se, että kukaan heistä ei tuota itse sisältöä alustalleen.
He tarjoavat alustan ja käyttäjät tuottavat sinne kaiken tiedon, eli datan, joka
on alustataloudessa arvokkainta.
Kuka tahansa voi käytännössä perustaa oman alustan, kun vain
tunnistaa markkinaraon ja piilevän tarpeen. Piilevän siksi, että harva käyttäjä
olisi osannut sanoa 20 vuotta sitten tarvitsevansa Facebookia tai haluavansa
vuokrata toisten ihmisten koteja matkoillaan. Alustat eivät siis tyypillisesti
ole ratkaisuja, joita on odotettu vuosikausia. Ne voivat silti ratkoa hyvinkin
arkipäiväisiä ongelmia ja tuoda helppoutta elämään. Ne saattavat myös tarjota
käyttäjilleen uudenlaista tietoa, joka perustuu kaikkien alustan käyttäjien syöttämään
dataan. Tällä uudella tiedolla käyttäjät voivat tehdä esimerkiksi omaa
elämänlaatuaan parantavia valintoja.
Data ja tieto ovat toisin sanoen se ydin, minkä ympärille
alustatalous rakentuu. Ilman dataa, alustalla ei ole arvoa. Käyttäjien syöttämää
dataa hyödynnetään joko puhtaasti myynti- ja markkinointitarkoituksiin, tai
sitä kerätään ja analysoidaan ja tuotetaan esimerkiksi lisämaksullisia
palveluita jalostetusta datasta. Datan kerääminen voi viedä aikaa, toisaalta
jos alustan taustalla on loistava bisnesidea, saattaa se skaalautua globaaliksi
varsin nopeastikin. Se ehkä alustataloudessa on hienointa, että sillä ei
käytännössä ole rajoja ja se mahdollistaa nopean kasvun ja laajentumisen ilman
työllistäviä investointeja ja myytävien hyödykkeiden hankintoja.
Infrastruktuuri on internetissä, eikä tarvitse rakentaa uusi tehtaita tai
toimitiloja.
Alustataloudessa kaikki ei ole kuitenkaan vain yhtä onnea ja
autuutta. Tunnetuimmat alustat ovat kasvaneet niin isoiksi, että ne ostavat
markkinoilta pienempiä toimijoita jatkuvasti pois ja sulauttavat osaksi omaa
ekosysteemiään. Tämä ei tee hyvää kilpailulle, eikä varsinkaan datan
hyödyntämiselle, kun isot pelurit kahmivat edut itselleen. Toisaalta myös
ihmiset alkavat olla valveutuneempia alustojen suhteen ja miettivät yhä
enemmän, että mitä tietoa jakavat ja missä kanavissa. On tiedostettu, että
jokainen omistaa oman datansa ja sillä on arvo, itse voi päättää, kenelle sitä
haluaa luovuttaa. Myös EU:ssa on herätty tähän ja Helsingin Sanomat kirjoitti
20.2.2022 uudesta Datasäännöksestä, jota valmistellaan EU:n komission toimesta.
Tässä pala hesarin artikkelista: ”YKSI datasäädöksen
kantavista lähtökohdista on se, että me kaikki osallistumme omilla tiedoillamme
datatalouteen. Siksi kaikkien osallisten on saatava oikeus myös kontrolloida
kerryttämäänsä dataa. Samoin datasäädös pyrkii henkilötietojen yksityisyyttä
koskevin rajoituksin mahdollistamaan sen, että pienet ja keskisuuret yritykset
pääsisivät hyödyntämään paremmin datajättien keräämää tietoa.” Koko jutun voi
lukea täältä: https://www.hs.fi/talous/art-2000008606101.html