Robotiikan tilinpäätös

Lähes kuusi vuotta robotiikkaa ja tietotyön automaatiota takana ja nyt on aika tehdä tilinpäätös. Jos mietit, että eikö tilinpäätös tehdä yleensä yhden aikakauden sulkemiseksi, jotta seuraava voi alkaa, osuit oikeaan. Minun kohdallani tämä liittyy uuden suunnan aloitukseen urallani ja haluan tarkastella, tällä kertaa bisneksen näkökulmasta, mitä oikein on tullut tehtyä. Tämän tekstin nimi olisi yhtä hyvin voinut olla Teknologiaa ja bisnestä.

Harmikseni en ole pitänyt tarkkaa kirjaa kaikista asiakkaista, projekteista ja roboteista, joiden parissa olen töitä tehnyt, ja kun näitä on toteutettu vielä useammassa kuin yhden konsulttiyrityksen nimissä, ovat seuraavat luvut paras arvaukseni totuudesta. Oli itse asiassa todella mielenkiintoista tehdä tätä listaa ja palata mielessä vielä kaikkiin kokemuksiin, erityisesti niihin ihan ensimmäisiin robottitoteutuksiin ja huomata, miten paljossa olen päässyt olemaan mukana.

Arvioni mukaan, olen ollut:

-      Tekemisissä noin 50 eri asiakkaan/organisaation kanssa ja auttanut heitä saavuttamaan tehokkaampia prosesseja ja sujuvampaa arkea automaation avulla.

-       Mukana määrittelemässä, suunnittelemassa tai koordinoimassa satojen ohjelmistorobottien käyttöönottoa. Tätä on lähes mahdotonta laskea tarkemmin, kun prosessit tai työnkulut määritetään eri organisaatioissa eri tavalla ja yksi robotti voi vastata käytännössä useampaa toteutusta.

-        Auttamassa asiakkaita säästämään tuhansia tunteja rutiinityötä niin talouden, HR:n, myynnin, asiakaspalvelun, hankinnan ja monen muun osa-alueen prosesseissa.

-        Mahdollistamassa näissä hankkeissa ja projekteissa asiakkaille satojen tuhansien (luultavasti miljoonien) eurojen säästöjä. Tätäkin on vaikeampi laskea tarkasti auki, koska en tiedä, kuinka pitkä elinkaari kaikilla roboteilla on. Osa on jo eläköitynyt ja osa jatkaa vielä pitkään työskentelyä ja tuottaa vuosittain säästöä.

Luvut ovat aina vaikuttavia ja olen oppinut myös automaatiourani aikana käymään niillä keskustelua sekä perustelemaan ja johtamaan asioita numeroiden avulla. Tämä itsessään on ollut merkittävä oppi ja suosittelen sen omaksumista kaikille, jotka tekevät insinöörien kanssa töitä. Vaikka luvut ovat tärkeitä ja niitä on helppo seurata, eivät ne ole kuitenkaan koko totuus. Automaatio on muutosjohtamista ja vaikuttaa meidän tapoihimme tehdä töitä. Sitä pitää osata johtaa ja toisaalta ymmärtää myös ihmisten tunteita, kun oma työ muuttuu. Hyviin lukuihin ei myöskään päästä ilman selkeää visiota ja suunnitelmaa. Strategiatyö on ollut minulle yksi mielekkäimpiä asioita, mitä olen päässyt tekemään ja missä näen myös omien vahvuuksieni olevan.

Yksi tärkeä oppi, jonka haluan tässä vielä nostaa esiin, on se, että teknologia itsessään ei ole arvo. Se on keino ja väline, jolla voidaan vauhdittaa asioita, ja saada esimerkiksi oikeat ihmiset saman pöydän ääreen keskustelemaan arjen asioista ja rutiineista. Uuden teknologian käyttö ei myöskään tarkoita, että asiat muuttuvat välittömästi tehokkaammiksi, vaan se vaatii kärsivällisyyttä, systemaattista toimintaa ja johtamista.

Ai niin, teknologiajargon, sitä ei voida unohtaa ja siitähän tämä blogikin lähti liikkeelle! Laskin, että olen näiden vuosien aikana päässyt kouluttamaan ainakin noin 200 ihmistä. Samalla olen omalla esimerkilläni ja tarinoillani toivottavasti madaltanut kynnystä ymmärtää teknologiapuhetta ja automaatiota tarkemmin. Ja blogissakin on ollut lähes 15.000 kävijää! Joten ei tämä jäänytkään vain minun ATK-sanakirjaksi.

Mikä sitten on se seuraava suunta? Se onkin ihan oman blogitekstin arvoinen, mutta voin jo paljastaa, että uuden työni mahdollisti Nuorkauppakamarista saatu loistava verkosto ja ihmiset, pääsen siinä luomaan uutta ja mikä parasta, kokemukseni pankkimaailmasta ja asuntosijoittamisesta pääsee vihdoin yhdistymään tähän teknologia- ja automaatio-osaamiseeni. En voisi olla enempää innoissani!