Luottamuksen hinta

Kun tarkastellaan teknologia-alaa ja mietitään, minkälaisiin haasteisiin uudet teknologiat vastaavat, nousee luottamus yhdeksi mielenkiintoiseksi kohteeksi. Olen lukenut tänä vuonna kirjaa lohkoketjuista (Lohkoketju, Tiekartta päättäjille), joka on vastaavanlainen opus, kuin Tekoäly Matkaopas johtajalle –kirja, josta olen kirjoittanut jo aikaisemmin. Molemmat näistä kirjoista tarjoavat lukijoille samanlaisia opasteita kuin mitä olen pyrkinyt tässä blogissa itse tarjoamaan – kertomaan avoimesti ja ymmärrettävästi, mitä eri teknologioista tulisi meistä jokaisen ymmärtää.

Luottamus on mielenkiintoinen asia ja käytännössä lohkoketjuteknologia (blockchain) perustuu juurikin luottamukseen ja sen hintaan. Pähkinänkuoressa tämä teknologia pyrkii poistamaan ”turhia” väliportaita ihmisten välisessä kanssakäymisessä, joiden rooli on ollut käytännössä luottamuksen varmistaminen. ”Yksinkertaisimmillaan lohkoketju on luotettava digitaalinen tilikirja, johon merkitään monenlaisia tapahtumia aikajärjestyksessä” (Lohkoketju, Tiekartta päättäjille). Esimerkiksi asuntokaupoissa pankki toimii luottamuksen rakentajana kaupan osapuolten välillä ja me maksamme pankille palvelumaksuina ja korkoina tämän luottamuksen ylläpidosta. Mutta mitä jos luottamuksen voisi rakentaa ilman kolmatta osapuolta teknologian avulla? Tätä vaihtoehtoa tarjoaa lohkoketjuajattelu.

Lohkoketju terminä tulee siitä, että yksittäiset transaktiot eli ihmisten välillä tapahtuvat vaihdokset ja tapahtumat muodostavat lohkoja, jotka ketjutetaan yhteen kryptografian avulla (kryptografia tarkoittaa salausmenetelmää, siitä ehkä myöhemmin lisää omassa tekstissä). Koko lohkoketjuteknologiaa voidaan pitää siis jonkinlaisena tiedonhallintajärjestelmänä, joka mahdollistaa aivan uudenlaista tietojen kirjaamista ja tallettamista, kuin mihin olemme tähän asti tottuneet. Virtuaalivaluutat ovat myös osa lohkoketjuajattelua. (Lohkoketju, Tiekartta päättäjille)

Törmäsin itse luottamushaasteeseen konkreettisesti tässä taannoin, kun vaihdoin pankkia. Asiointi ja neuvotellut sujuivat itsessään hienosti verkkopankin kautta ja myös laina-asiakirjat sain allekirjoitettua sähköisellä allekirjoituksella. Tämä oli sujuvaa. Mutta siinä vaiheessa, kun pankit toimivat keskenään ja minun sähköinen allekirjoitus on vain toisen pankin järjestelmässä, astuu luottamus mukaan. Itse valtakirja lainojen ja osakekirjojen siirtoon piti tulostaa, allekirjoittaa ja skannata pankille, jotta he saattoivat lähettää sen toiselle pankille, joka pystyi varmistumaan minun allekirjoituksestani ja tahdostani suorittaa tämä pankinvaihto. Tämä tuntui todella kankealta ja vanhanaikaiselta.

Luottamukseen liittyy oleellisesti sopimukset ja yleensä sopimukset vahvistetaan allekirjoituksin. Sähköinen allekirjoittaminen on ollut mahdollista jo pitkään, mutta sitä hyödynnetään kuitenkin melko vähän. Allekirjoittaminen käsin taas näkyy tarpeessa postittaa asiakirjoja allekirjoittamista varten, mikä tarkoittaa, että tarvitsemme tässä haja-asutetussa maassamme perinteistä postia vielä pitkään. Tästä aiheesta ja Suomen tuottavuuden kasvusta kuuntelin mielenkiintoisen keskustelun Rahapodissa tänä syksynä. Podcastissa keskusteltiin muun muassa postin jakelun tehottomuudesta ja siitä, kuinka jakelu voisi tapahtua jatkossa vain esimerkiksi kerran viikossa. Tämä voisi olla mahdollista, jos sähköisiä ratkaisuja hyödynnettäisiin enemmän. Työn tuottavuuden kasvusta puhuu myös Business Finland, joka toteaa, että työn tuottavuuden kasvu on oikeastaan Suomen ainoa selviytymiskeino. Panostuksia digitaalisiin ratkaisuihin tarvitaan toisin sanoen entistä enemmän.

Luottamus ja siitä maksamamme hinta näkyy siis monessa yhteydessä ja vaikuttaa osaltaan myös työn tuottavuuteen. Lohkoketjuteknologia on mielestäni loistava esimerkki siitä, että asioita mietitään oikeasti isosti ja uudella kulmalla, teknologiaa hyödyntäen. Vuosikymmeniä on asioita tehostettu tuomalla tuttuun rutiiniin sähköisiä työvälineitä, jotka helpottavat arkea. Nyt onkin jo aika kliseisesti ”think big” ja kehittää luovasti uusia palveluita ja mahdollistaa tuottavuuden kasvua innovatiivisilla ratkaisuilla, ilman että tarvitaan välikäsiä, joille maksetaan luottamuksen vahvistamisesta. Muutoin tuottavuutta kasvatetaan vain näennäisesti ja iso osa tehokkuuden kasvusta valuu luottamusta vahvistavien tahojen ylläpitoon.