Kesän aikana on ollut
hieman seesteisempää täällä blogin puolella. Se ei johdu siitä, etteikö olisi
aiheita, mistä kirjoittaa, vaan siitä, että haalin kevääseen itselleni hieman
liikaa projekteja ja kesä meni käytännössä palautumiseen ja rentoutumiseen. Ja
kylläpä teki hyvää! Nyt jaksaa taas uudella innolla puskea kohti syksyä ja
uusia tapahtumia sekä projekteja.
Olen saanut aika ajoin toiveita,
ihan pyytämättä tai avoimesti kysyen, että mistä aiheista kirjoittaa. Olisiko
seuraavaksi enemmän teknologiaa vai tyyliä? Molemmat osa-alueet tuntuvat
kiinnostavan yhtä paljon, joten koitan tasapainoilla näiden teemojen kanssa myös
tulevaisuudessa. On tietysti ollut aivan mahtavaa ylipäätään kuulla, että nämä valitsemani
teemat ovat osuneet ja uponneet. Mukavampaa kirjoittaa, kun saa palautetta ja
tietää, että joku muukin näitä kirjoituksia lukee.
Sitten asiaan. Törmäsin
kesällä yhteen tekstiin, missä ihmeteltiin, että miksi teknologia-aiheiset
kirjoitukset, varsinkin ne, jotka on suunnattu naisille, korostavat aina
kaikkea muuta teknologia-alan tekemistä paitsi koodaamista. Kirjoittajan
mielestä näitä muita rooleja, kuten suunnittelupuolta, käyttäjäkokemuksia,
testausta jne. korostetaan paljon enemmän kuin itse koodaustyötä. Jäin miettimään
tätä, koska olen kokenut tämän juuri päinvastoin. Minusta esiin tuodaan nimenomaan
koodauspuolta, jo pelkästään #mimmitkoodaa -konsepti on tästä hyvä esimerkki. Siksi
olen halunnut itse ottaa tässä blogissa tavoitteeksi sen, että kerron laajasti niistä
kaikista erilaisista rooleista ja tarpeista, mihin teknologia-alalla törmään. Koodaus
on yksi näistä ja kirjoitan toki siitäkin, mutta paljon muutakin
kiinnostavaa tekemistä löytyy. Itselle testaus, samoin kuin ylläpitopalvelut esimerkiksi
ovat jopa hieman yllättäenkin olleet hyvin mielenkiintoisia uusia osa-alueita.
Suoritin viime talvena
DevOps Fundamentals –koulutuksen ja sertifioinnin. Niille jotka eivät tiedä,
mitä DevOps tarkoittaa, niin ’Dev’ tulee sanasta ”development” ja ’Ops’ sanasta
”operations”. Kurssilla käytiin läpi IT-projekteja ja -kehitystä varsin
kokonaisvaltaisesti. Kun kehitetään jotain uutta, pitäisi pitää myös lopputulos
aina mielessä. Toisin sanoen, kun kehitetään uutta ohjelmistoa, palvelua tai
ratkaisua, pitäisi myös miettiä, miten sitä tullaan ylläpitämään sitten, kun se
on otettu käyttöön. Mitä lähempänä toisiaan kehittäjät ja ylläpitäjät pystyvät
työskentelemään, sitä parempia lopputuloksia yleensä saavutetaan. Jos taas
kehittäjät puuhaavat jotain omaa ja vain luovuttavat valmiin tuotteen eteenpäin, ilman sen syvempää yhteistyötä tuotannon ja ylläpidon kanssa, seuraa yleensä
ongelmia.
Minusta jokaisen, joka
tekee jonkinlaista ohjelmistokehitystyötä pitäisi käydä DevOpsin perusteet.
Kurssi oli ensinnäkin todella mielenkiintoinen, mutta sen lisäksi se tarjoaa
todella hyvän pohjan ymmärtää IT-projekteja. Ei riitä, että osaa koodata, jos ei ymmärrä
loppupäätä, eli sitä, kuka tätä minun kehittämää ratkaisua ylläpitää.
DevOpsissa paneudutaan myös organisaatioon ja kulttuuriin sekä tehokkuuteen ja
automaatioon. Asioita kannattaa tehdä ketterästi ja kokeilevasti, jos jokin ei
toimi, niin lopetetaan ja kokeillaan jotain muuta. Yhtä lailla lean ja turhan
hukan poistaminen prosesseista ovat avainasemassa DevOpsissa, puhumattakaan
kommunikaation merkityksestä.
Ohjelmistorobotiikassa on
ylläpidolla myös erittäin tärkeä rooli ja erityisesti kehitystyössä on otettava
huomioon, että robotit tarvitsevat jatkossa myös ylläpitoa ja tukea.
Ohjelmistorobotiikkateknologioiden opettelu on suhteellisen helppoa ja yksinkertaisia
robotteja oppii rakentamaan melkeinpä kuka vain, mutta se, että ne ovat
ylläpidettäviä ja osaavat hallita erilaisia poikkeustilanteita, vaatii
kehittäjältä jo enemmän. Tämän vuoksi suhtaudun skeptisesti moniin
markkinointi- ja myyntipuheisiin, joissa luvataan, että kuka vain voi alkaa
kehittää ohjelmistorobotteja liiketoiminnoille. Yksinkertainen robotti on aivan
eri asia, kun monia poikkeuksia hallitseva, järjestelmien hitautta sietävä ja
kriittistä dataa käsittelevä ohjelmistorobotti. Näitäkin robotteja on
osattava siis kehittää niin, että lopputulos on jatkuvasti mielessä.
Itse aion perehtyä DevOpsin
maailmaan nyt syksyllä vielä lisää, kun sain vihdoin kirjastosta lainattua The
Phoenix Project –kirjan. Muutaman kuukauden sain tätä opusta odottaa, sen
verran suosittua tavaraa. Katsotaan, miten uppoaa, kovasti tuota kirjaa on
ainakin kehuttu. Voin sitten kirjoittaa kirja-arvostelun tai vähintäänkin
laittaa kirjasta kommentteja ja parhaita oppeja, kun olen saanut sen luettua. Palataan siis näihin DevOpsin teemoihin myös tulevissa kirjoituksissa!