Teknisesti tyylikäs

Teknologian lisäksi tämän blogin toinen kulma on tyyli. Pukeutuminen, mekot ja kengät ovat kuuluneet kiinnostuksen kohteisiini jo ihan pikkutytöstä asti. Erilaisten kokeilujen jälkeen oma tyyli alkoi pikkuhiljaa löytyä ja se on pysynyt samana jo suurin piirtein viimeiset 15 vuotta. Tyyli on minulle tapa ilmaista itseäni ja saada itsevarmuutta omaan tekemiseen. Olen huomannut, että tyyli myös herättää ennakkoluuloja, kun ihmiset odottavat tietyllä tavalla pukeutuvilta ihmisiltä tietynlaista käytöstä. Minulle on moni sanonut, että bisnestyylini saattaa vaikuttaa ulospäin kylmältä ja ehkä kovaltakin, mutta kun ihmiset oppivat tuntemaan minut, näkevät he paljon leppoisamman puolen. Tykkään tästä asetelmasta, koska en halua olla luettavissa kuin avoin kirja. 

Toivoisin, että yhä useampi ihminen löytäisi oman tyylinsä, eikä ratsastaisi vain aina valtavirtamuodin perässä. Miksi? Siksi, että oma tyyli tekee ihmisistä kiinnostavia ja siksi, että tyylikkyys tuo esiin itsevarmuutta ja vakuuttavuutta, ja silloin ihmiset tuovat parhaat puolensa itsestään esiin. Pahimmillaan ihmiset poimivat trendijuttuja sieltä täältä ja lopputulemana mikään ei sovi yhteen ja se näkyy ulospäin epävarmuutena. Monet naiset ostavat esimerkiksi jokin kivan mekon tilaisuuteen tai ihan töihin, mutta sitten ei osata pukea siihen sopivia alusvaatteita, kenkiä, takkia ja muita asusteita. Varsinkin kesäisen vaalean mekon kanssa mustat sukkahousut aiheuttavat minussa allergisen reaktion ja näitä näkee valitettavan paljon. Tai mahdollisesti ainoat kengät kaapissa ovat lenkkarit tai talvinilkkurit, jotka laitetaan sitten sen mekon kanssa, oli vuodenaika mikä hyvänsä. Kokonaisuuden kruunaa laskettelutakki tai vastaava. En ole myöskään ikinä ymmärtänyt, miksi hameiden kanssa käytetään legginsejä. En tiedä, kenen vartaloa tai jalkoja ne oikein imartelevat. 

Olen ylpeä omasta tyylistäni ja ilahdun, kun saan siitä positiivisia kommentteja, koska se ei syntynyt hetkessä. Jokainen voi halutessaan olla muodikas, mutta  muoti on vain pintaa ja irrallista. Tyyli syntyy kokonaisuudesta ja persoonasta. Ihan ensimmäiset ärsytykseni muoti-ilmiöistä koin muuten jo lukiossa, kun huomasin koko espoolaisen nuorisoeliitin käyttävän samanlaisia mokkakenkiä ja Mulberryn Check scarf -vihreää villahuivia. Samoihin aikoihin aloin boikotoida myös H&M:ää, kun luokkakaverilla oli heti samanlainen takki kuin minulla, ärsytti. Tajusin, että voin seurata muotia ja pukeutua kuten kaikki muut tai sitten etsin oman tyylini, johon sekoitan sopivassa suhteessa itseä kiinnostavia trendejä. Yhden asian suhteen olen kyllä minäkin sortunut: Louis Vuitton. Tässä kohtaa nostan käden pystyyn ja myönnän kiltisti, että varsinkin Monogram-laukut ovat melkoinen muoti-ilmiö, vaikkakin vuosikymmeniä säilynyt. Jokin siinä kuosissa kuitenkin vetää puoleensa ja vuittoneistani en luovu. Sallitaan siis tällainen lipsahdus.

Olen alkanut viime aikoina miettiä, miten teknologia voisi auttaa oman tyylin löytämisessä. Voisiko olla teknisesti tyylikäs? Nykyään verkkokaupoissa myydään paljon asukokonaisuuksia ja uskon, että jatkossa teknologia voisi tuoda vielä lisää apuja pukeutumiseen ja nimenomaan tyylin etsimiseen.  Minullakin on monia ystäviä, jotka sanovat suoraan, että pukeutuminen ja varsinkaan shoppailu ei kiinnosta heitä, mutta mielellään näyttäisivät hyvältä. Jos siis saisi apuja sen ihan perusvaatekaapin hankkimiseen esimerkiksi jonkin applikaation avulla, voisi monen tuska helpottaa, kun asut alkaisivat sopia yhteen, kuin itsestään. Pitkällä tähtäimellä uskon, että tämä olisi monille myös edullisempaa, kun ihmiset täydentäisivät omaa vaatekaappiaan aina tietyillä puuttuvilla asuilla, eikä tekisi kiireessä heräteostoksia ja täyttäisi kaappia asuilla, jotka eivät sovi millään tasolla yhteen. Koneoppimista hyödyntämällä vaatekaapin datasta algoritmi voisi päätellä, mitä vaatteita kyseinen ihminen tarvitsee ja vielä etsiä sopivimmat vaihtoehdot eri nettikaupoista. Tai ihminen voisi kertoa sovellukselle, että nyt on ystävän häät tulossa ja vuodenaika on syksy, etsi minulle mekko, joka sopii muiden asusteideni kanssa yhteen. Tai, etsi kengät ja laukku, jotka sopivat kaapissa oleviin mekkoihin. Tämähän itse asiassa liittyy IoT:hen, mistä kirjoitin viimeksi. Vaatekaappiin vain yhteys Internetiin ja vaatteiden data tallennettuna pilveen, josta algoritmi voi alkaa muodostaa ehdotuksia tyylistä ja asukokonaisuuksista. No, tähän menee vielä ehkä hetki, mutta ajatuksena houkutteleva! Nyt tyydytään vain siihen, että teknologia tuo meille muotia.

Toinen asia, mihin toivon muutosta ja kehitystä on, että kestävän kehityksen mukaisia ja kierrätetyistä materiaaleista valmistettuja vaatteita olisi enemmän tarjolla. Tällä hetkellä ne, jotka tuottavat kierrätysmateriaaleista vaatteita, eivät aivan kohdista mallistojaan minun tyyliselle pukeutujalle ja tuntuu, että kohderyhmänä ovat lähinnä maanläheiset ekoihmiset. Maailma on kuitenkin pullollaan naisia, jotka tarvitsevat kestäviä työvaatteita, haluavat näyttää hyvältä ja ymmärtävät kestävän kehityksen päälle. Varsinkin korkeammissa asemissa toimivat naiset tienaavat hyvin, ovat usein varsin valveutuneita ja voisivat hyvin ostaa kestävän kehityksen periaatteilla tuotettuja bisnesvaatteita, jos sellaisia olisi tarjolla. Miten teknologia voisi tuke tätä, niin ainakin alkuun verkkokaupat, jotka keskittyvät kierrätysmateriaaleista tuotettuihin vaatteisiin voisi olla paikallaan.

Palataan vielä minun omaan tyyliini. Miksi uskon, että tyylini on säilynyt? Siksi, että tunnen itseni ja noudatan periaatteitani. En ole sortunut aikuisiälläni napapaitoihin, en värjännyt hiuksiani liiloiksi, enkä todellakaan ole hankkinut Crocseja (tämä oli ehkä sanomattakin selvää). Myös harrastukseni, hajuveteni ja ihan perus elämäntapani ovat pysyneet pitkään samoina ja linjassa tyylini kanssa. En esimerkiksi ole vielä kertaakaan käynyt Flow Festivaaleilla, vaikka kuulemma pitäisi, kun ”kaikki muutkin menevät" ja koska ”siellä voi juoda samppanjaa ja syödä hyvin”. Se, että ”kaikki muutkin menee” ei vain ole validi peruste minulle. Inhoan myös jonottamista ja ruuhkaisia paikkoja. Hyvää ruokaa ja juomaa saan ravintoloistakin ilman kallista festarilippua kylkiäisenä. En ole myöskään alkanut asetella aamupuurossani marjoja ja erilaisia siemeniä riviin, koska se on nyt muotia. Pitäydyn omassa tyylissäni ja teen asioita, jotka kiinnostavat minua, enkä siksi, että ”kaikki tekee niin”. Jonkun mielestä tämä voi olla tappavan tylsä tapa elää, mutta minulle se on se oikea ja nautin siitä, että voin tehdä juuri niitä asioita, mitä haluan, eikä tarvitse yrittää miellyttää muita. Tämä loppu oikeastaan kiteyttää ajatukseni muodista ja tyylistä. Muoti tulee annettuna ja jonkun sanelemana ja tyyli kasvaa sisältä. Muodikkaat tekevät, mitä muut sanovat ja tyylikkäät tekevät, mitä itse haluavat. Ja ehkä jonain päivänä voimme kaikki olla tyylikkäitä, teknisesti tai ilman.