Helle haittaa koodaamista, osa 3

Hellekesä tai ehkä jopa kaikkien aikojen kesä alkaa olla paketissa. Niin myös tämän kirjoituksen jälkeen minun kolmeosainen juttusarjani. Tuttuun tapaan, tässä vielä sarjan aiheet, joista osat 1 ja 2 olen julkaissut kesän aikana ja nyt on vuorossa kolmas ja viimeinen teksti tässä sarjassa.

Juttusarjani teemat:

1. Ohjelmointi ja ohjelmistot, softamyyjä vai koodari?
2. Pilvipalvelut ja lyhenteet (SAAS, RAAS, SLA), mikä ihmeen pilvi?
3. Tieto eli Data, miksi aina Big Data, miksei ”kaikki Data”, onko tekoäly pelkkää hypetystä?

Olen opiskellut Tietojohtamista Lappeenrannan Yliopistossa, mutta vasta nyt minulle alkaa kunnolla valjeta, mitä kaikkea tiedolla voidaan oikeasti tehdä ja miten sitä voidaan johtaa. Ja tärkeimpänä oikeastaan se, että tietoahan on ihan joka puolella ja siitä jää todella iso osa edelleen hyödyntämättä. Päässäni pyörivät kysymykseni siis ovat: Tieto eli Data, miksi aina Big Data, miksei ”kaikki Data” ja onko tekoäly pelkkää hypetystä?

Kulunut sanonta ”tieto on valtaa” taitaa todellakin pitää paikkaansa, tai ainakin jos tiedät, mitä tiedolla teet. Isot ruokakauppaketjut ovat ymmärtäneet, että asiakastiedosta on heille hyötyä ja naamioineet tiedonkeruunsa kanta-asiakaskortteihin, joita ihmiset valtaisan innon voimalla höyläävät kassoilla saadakseen kivoja pisteitä ja bonuksia tililleen. Ihmiset kun tuntuvat rakastavan erilaisia pistekortteja. Ja sitten kun ihmiset jakavat tietoja kulutustottumuksistaan korttien avulla, kaupat palkitsevat heidät mukavilla pikku bonuksilla. Kaikki voittaa, ehkä. Myös ihmiset keräävät itsestään erilaista tietoa. Monet käyttävät sykemittaria urheilussa ja keräävät erilaista dataa suorituksistaan, toiset seuraavat painoaan ja jotkut unenlaatuaan. Eri asia on sitten taas, että miten ihmiset johtavat itseään tämän datan pohjalta. Minulla on esimerkiksi kotona sähköhammasharja, jonka avulla voisin kuulemma kerätä tietoja hampaidenpesustani, mutta koska en tiedä, miten hyödyntää kyseistä tietoa, en ole tuota ominaisuutta käyttänyt. Ei siis riitä, että tietoa on joka puolella, ja että sitä voi kerätä, jos ei tiedä, mihin tuota tietoa voi käyttää. Tähän kohtaan sopii siis myös sanonta "tieto lisää tuskaa".

Tiedon hyödyntämisessä puhutaan laajasti Big Datasta, halutaan kerätä isoja massoja tietoa, jotka tulevat eri lähteistä ja eri aikaan. Miksi ei kerätä vain ihan kaikkea tietoa ja suodateta siitä haluttuja asioita? No näin varmasti tullaan jossain kohtaa tekemään, mutta isot massat ovat lähtökohtaisesti se, mikä bisnestä kiinnostaa ja yritykset haluavat päästä kiinni volyymeihin, kuten juuri ruokakauppaesimerkissä. Uskon kyllä, että tulevaisuudessa tämäkin tulee kehittymään. Kun kaikki on muuttunut itsepalveluksi ja automatisoiduksi, alkaa olla tilanteita, joissa ihmiset ovat valmiita maksamaan palvelusta ja kohtaamisista. Tätä itse asiassa tapahtuu jo tänäkin päivänä. Siinä kohtaa myös tuolla muulla datalla on merkitystä, kun ei puhuta vain massatuotteista. Palveluntarjoajat voivat erikoistua ja löytää uusia kohdemarkkinoita tusinatuotteiden ulkopuolelta.

IoT eli Internet of Things tai myös teollinen internet on tullut itselle pikkuhiljaa tutummaksi. Alkuun tämä termi oli mielestäni todella hankala hahmottaa ja tuntui, että sitä ei selitetty missään kunnolla. Edelleen kaipaisin IoT:n hyödyntämisestä lisää esimerkkejä keskusteluihin, koska vain konkretian avulla ihmiset ymmärtävät, mistä on kyse. Tämä jälleen näitä IT-alan kummallisuuksia, että tungetaan vain lyhenteitä toistensa perään ja oletetaan, että kaikki pysyvät kärryillä. Mutta siis teollinen internet liittyy myös tiedon keräämiseen, tallentamiseen ja käyttämiseen. Tätä tietoa kerätään ihan fyysisitä laitteista, kuten vaikka hisseistä, jotta mahdolliset huoltotoimenpiteet voidaan esimerkiksi aikatauluttaa paremmin. Nämä fyysiset laitteet ovat yhteydessä internet-verkkoon ja tällä tavalla tietoa voidaan kerätä ja tallentaa esimerkiksi pilvipalveluun. IoT:n arvo perustuu siis täysin sen keräämään tietoon ja tämän tiedon hyödyntämiseen.

Tekoäly ja koneoppiminen tulevat luonnollisesti aina mukaan keskusteluun, kun puhutaan tiedosta. Olen edelleen sitä mieltä, että suurin osa tekoäly-keskustelusta on vielä hypetystä. Meinasin laittaa tämänkin blogin otsikkoon sanan ”tekoäly”, koska tiesin sen tuovan lisää klikkauksia. Ihmiset haluavat ymmärtää, mistä tekoälyssä on kyse. Jätin silti laittamatta, koska kerron tekoälystä, sitten kun minulla on siihen oikeasti jotain konkreettista annettavaa. Toistaiseksi en ole yhdessäkään seminaarissa Suomessa kuullut yhtäkään esitystä, jossa joku esittelisi konkreettisesti jonkin tekoälyprojektin tai varsinkaan kertoisi sen haasteista, mahdollisuuksista kyllä puhutaan. Ja kyllä, tiedän IBM:n Watsonista ja Googlen AI (Artificial Intelligence) -assistentista, joka osaa varata kampaaja-ajan, mutta haluaisin, että joku kertoisi yksinkertaistettuna, että miten noita palveluita on lähetty kehittämään, mitä nämä teknologiat pitävät sisällään ja minkälaista niiden kehitysprosessi on ollut. Nyt ollaan vielä aika tuhdin sumuverhon takana, mitä tulee ihan puhtaaseen konkretiaan ja tekoälyyn.

Mutta kuten todettu, tietoa tai dataa kerätään ja saadaan yhä enemmän ja enemmän, koneoppimista kehitetään ja uusi yrityksiä perustetaan puhtaasti koneoppimisen ja tekoälyn ympärille, joten ei varmasti kovin kauan tarvitse enää odottaa, että meillä on pöydällä jotain ihan konkreettista. Minulla itsellänikin on alkanut herätä ajatuksia, mihin kaikkeen tekoälyä voisi hyödyntää ja seuraavassa tekstissä paljastan näitä ajatuksiani lisää. Osaattekin varmasti jo arvata, että tekoäly-ajatukseni liittyvät liittävät tyylin ja teknologian yhteen. Mutta siitä lisää seuraavassa blogitekstissä.

Kippis ja kiitos ihana kesä 2018!