Aloitin kesälomallani kolmiosaisen
juttusarjan, jossa jaan oppejani teknologia-alalta ja varsinkin sen
loputtomista lyhenteistä. Ensimmäinen osa käsitteli koodaamista,
ohjelmointikieliä ja ylipäätään ohjelmistokehitystä. Tässä seuraavassa osassa pohdin pilvipalveluita, ymmärrystäni niistä ja varsinkin perusterminologiaa.
Olen huomannut, että IT:ssä lähes jokaisella asialla on monta nimeä. On
suomenkielinen nimi, englanninkielinen nimi, englanninkielestä väännetty tai
lyhennetty nimitys, selkeä kirjainlyhenne ja sitten vielä ehkä joitain muita
lempinimiä. Toivonkin, että blogistani on apuja myös teille muille, jotka
olette siirtyneet tai siirtymässä teknologia-alalle tai törmäätte työssänne
näihin lyhenteisiin. Itse olen niiden kanssa tuskaillut ja olisi hienoa, jos
joku muu pääsisi eteenpäin vähän helpommin tai, että näistä alettaisiin jopa
puhua selkokielisemmin.
Kertauksena vielä
juttusarjani teemat:
- Ohjelmointi ja ohjelmistot, softamyyjä vai koodari?
- Pilvipalvelut ja lyhenteet (SaaS, RaaS, SLA), mikä ihmeen pilvi?
- Tieto eli Data, miksi aina Big Data, miksei ”kaikki Data”, onko tekoäly pelkkää hypetystä?
Tänä päivänä pilvi on
läsnä jokapäiväisessä arjessa. Dropbox, Google, Microsoft ja monet muut
tarjoavat pilvipalveluita ihan meille kaikille yksityishenkilöille. Pilvestä on
tullut niin arkista, etten ollut koskaan aiemmin ajatellut, mistä ”pilvi”
oikeastaan muodostuu, kunnes kerran Women in Tech:n tilaisuudessa joku totesi ”there
is no cloud, it’s just someone else’s computer”. Niin, kyllähän se
tallennustila jossakin tosiaan on, kun se ei ole minun koneellani, niin sitten
jonkun toisen koneella. Kun rupesin myymään ohjelmistorobotteja, opin että se ”someone
else’s computer ” on oikeastaan konesali (tai palvelinkeskus tai datakeskus,
koska nimityksiä on monia), joka sisältää useita palvelimia. Eli siis ihan
fyysinen paikka tai rakennus, jossa on valtava määrä palvelimia. Jos siis haluat
tarjota jotain teknologiaa tai ohjelmistoa palveluna, tarvitset konesalin tai
toimittajan, jolla sellainen on. Palvelimet (puhutaan myös servereistä) ovat
niitä koneita, jotka sijaitsevat konesalissa ja tarjoavat nimensä mukaisesti haluttua
palvelua käyttäen tiettyä ohjelmistoa. Ja jotta tämä ei olisi liian yksinkertaista, on olemassa myös virtuaalipalvelimia, mikä tarkoittaa, että samassa koneessa ajetaan virtuaalisesti useaa palvelinta.
Seuraavaksi kuvaan
astuivat lyhenteet. Koko ajan joku puhui ”saassista” ja lähes välittömästi
minulta kysyttiin ”mikä on meidän SLA”. Olin huulipyöreänä. Nyt tiedän, että kun joku
yritys tarvitsee käyttöönsä jonkin järjestelmän, esimerkiksi pankki kassajärjestelmän,
voi yritys ostaa itse kyseisen ohjelmiston lisenssejä ja asentaa nämä itse
omille koneilleen tai sitten he voivat ostaa tämän ohjelmiston tai järjestelmän
palveluna ”SaaS” eli Software as a Service. Samalla logiikalla, kun tarjotaan
ohjelmistorobotteja palveluna, tilaa asiakas ”RaaS” Robot as a Service –palvelua.
Käytännössä lyhenteitä voisi luoda loputtomiin, koska varmaan mitä vaan voi
tarjoa ”as a Service”. Itse arvostaisin ulkoistettua vaatekaappipalvelua, missä
vaatteeni olisivat aina pestyinä ja silitettyinä järjestyksessä. Myös valikoima
voisi vaihtua säännöllisesti ja en tarvitsisi kotona niin paljon säilytystilaa.
Ulkoistettu vaatehuone olisi siis se konesali.
Olen myös oppinut, että silloin
kun yritys tilaa jotain teknologiaa palveluna, näillä palveluilla on jokin
palvelutaso eli SLA (Service Level Agreement). Silloin kun olin pankissa
töissä, käytin järjestelmiä tyytyväisenä tai välillä vähemmän tyytyväisenä, jos
ne eivät toimineet toivotulla tavalla. Silloin en vain ymmärtänyt, että näistäkin
järjestelmistä on sovittu jokin palvelutaso. Eli kun olin tyytymätön, kiroilin tilannetta IT:lle ja lähdin hakemaan kahvia, ja samanaikaisesti järjestelmätoimittaja
on alkanut selvittää tilannetta, jotta saavat palikat toimimaan sovitun
palvelutason puitteissa. Palvelutasosopimuksessa (SLA) sovitaan siis, kuinka
nopeasti palveluntarjoaja reagoi mahdollisiin häiriötilanteisiin ja kuinka
nopeasti palvelu pitää saada takaisin pystyyn tai joutuuko tarjoaja maksamaan sanktioita,
jos palvelutasossa ei pysytä. Minun ulkoistetun vaatehuonepalveluni
palvelutasossa voisi määrittää, että työpäivinä koon 36,5 korkokenkiä tulee
olla aina saatavilla tietyissä väreissä. Huoltokatkoja voi olla kaksi kertaa vuodessa, kun kenkiä pitää huollattaa suutarilla.
Pilvipalveluihin
liitetään myös hyvin oleellisena kysymyksenä tietoturvan taso. Myönnän, että
tämän osa-alueen ymmärrys on vielä itselläkin hyvin alkuvaiheessa, koska en ole
löytänyt tarpeeksi selkeitä kuvauksia, missä kerrottaisiin, mitä ”tavallisen kansalaisen”
tulisi ymmärtää tietoturva-asioihin liittyen. Yleensä luetellaan vain eri titetourvastandardeja
ja määritelmiä (Katakri, VAHTI jne.). Joka tapauksessa pilvipalveluita tarjoavat tahot kyllä selventävät,
missä heidän konesalinsa sijaitsevat ja myös kansallisella tasolla sekä
EU-tasolla on määritetty säännöksiä liittyen pilvipalveluiden tietoturvatasoihin.
Pilveä on tarjolla myös eri tyyppisenä riippuen omistajasta ja
käyttöoikeuksista. Tarjolla on muun muassa julkista pilveä (public cloud) ja
yksityistä pilveä (private cloud). Luonnollisesti yksityinen pilvi on se
yleisempi, kun puhutaan esimerkiksi ohjelmistoroboteista, jotka käsittelevät
luottamuksellisia tietoja. Tässä on joka tapauksessa itselleni yksi osa-alue
taas lisää, mihin perehtyä. Myös vinkkejä otetaan vastaan, mistä löytää tähän
selkolukuista tietoa.
Tässä lyhyt oppimäärä
pilvipalveluista ja niihin liittyvistä lyhenteistä. Näistäkin tulen varmasti
vielä kirjoittamaan lisää, mutta tämä näin alkuun. Helle haittaa koodaamista
osa 3 käsittelee sitten dataa ja sen hyödyntämistä.